Lehdistötiedote
Aktia Pankki Oyj
19.2.2025 klo 8.00
Aktian kysely: Suomalaiset perivät kiinteää omaisuutta ja käteistä rahaa – perintö säästetään tai sillä maksetaan velkoja
Aktian lokakuussa teettämän kyselyn mukaan yleisin suomalaisten saama perintö on asuinhuoneisto, kiinteistö tai mökki. Hyvänä kakkosena tuli muu varallisuus, käytännössä käteinen raha. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien talletuskanta oli viime vuoden lopussa yli 108,4 miljardia euroa. Suomalaistenkin rahat makaavat siis edelleen pankkitileillä.
Tuhannesta vastaajasta 43 % oli jo saanut perintöä ja 33 % uskoi saavansa perintöä tulevaisuudessa. Viidennes ei sen sijaan olen saanut tai ei usko saavansa perintöä lainkaan. Epäileväisimpiä perinnön saannin suhteen olivat 25–34-vuotiaat. Usko tulevaan perintöön ylikorostui niiden vastaajien kohdalla, joiden vuositulot olivat yli 50 000 euroa.
Osakkeita, arvopapereita ja rahasto-osuuksia ilmoitti saaneensa tai saavansa perinnöksi 21 % vastaajista. Osakkeiden ja muiden arvopaperien saaminen perintönä korostui ylemmissä tuloluokissa ja oli suurinta yli 100 000 euroa ansainneiden ryhmässä.
”Suomalaisten finanssiomaisuudesta noin 45 prosenttia on pankkitileillä, hieman yli 18 prosenttia osakkeissa ja runsaat 16 prosenttia rahastoissa”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo. ”Kun korot ovat alhaalla, rahojen makuuttaminen tileillä ei kannata. Osakkeet, muut arvopaperit tai rahasto-osuudet saa muutettua rahaksi nopeasti. Toki hieman pitää ennakoida. Raha kannattaa laittaa tekemään lisää rahaa”, hän muistuttaa.
”Jos perinnön jättäjällä on paljon omaisuutta, omaisuuden hajauttaminen asunnon lisäksi muihin omaisuuslajeihin on myös riskinhallinnan näkökulmasta järkevää”, Corin muistuttaa.
Suomalainen on hyvin rationaalinen saadessaan perintöä. Perintö laitetaan säästöön, sillä maksetaan velkoja tai käytetään kulutukseen tai asumiseen. Nuorimmasta vastaajaryhmästä eli 18–24-vuotiaista 72 % ilmoitti ensisijaisesti laittavansa perinnön säästöön. Velkojen maksamisessa painottuivat 25–54-vuotiaiden ikäluokat, kuluttamisessa puolestaan 45–64-vuotiaat.
”Tämä on hyvin loogista käyttäytymistä. Ihmisillä on velkaa tietyssä iässä ja kun velat on maksettu pois, tilalle tulee kuluttaminen”, Corin toteaa.
”Nuoret vastasivat hieman yllättäen suosivansa myös sijoittamista, mutta sijoittaminen korostui yli 75 000 euroa ansaitsevien kohdalla. Raha ei kasva puussa – kuten sanonta kuuluu – mutta sen voi laittaa kasvamaan.”
Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research -verkkopaneelissa lokakuussa 2024. Kyselyyn vastasi tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan kansallisesti edustava. Aineiston virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä suhteessa lähtöotokseen.
Lisätietoja:
Lasse Corin, pääekonomisti, puh. 040 8080 635, lasse.corin(at)aktia.fi
Mia Smeds, viestintäjohtaja, puh. 044 5460 379, viestinta(at)aktia.fi
Aktia on suomalainen varainhoitaja, pankki ja henkivakuuttaja, joka on luonut vaurautta ja hyvinvointia sukupolvelta toiselle jo 200 vuoden ajan. Palvelemme asiakkaitamme digitaalisten kanavien kautta kaikkialla ja kasvokkain toimipisteissämme pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Vaasan ja Oulun seuduilla. Palkitun varainhoitomme rahastoja myydään myös kansainvälisesti. Työllistämme noin 850 henkilöä eri puolella Suomea. Aktian hallinnoitavat asiakasvarat (AuM) 31.12.2024 olivat 14,0 miljardia euroa ja taseen arvo 11,9 miljardia euroa. Aktian osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (AKTIA). aktia.com.
